maanantai 3. syyskuuta 2012

Vaivojen valituspäivä

Käsivaivani on osoittautunut niskanikamien hermojen pinteeksi.Oliko vaikeasti sanottu? Siis hermot ovat pinteessä niskanikamissa ja siitä seuraa erittäin ikävä kiputila käteen. Kipu vaeltaa pitkin kättä ja tietyt liikkeet ovat mahdottomia tehdä, kuten käden vienti taakse, kun pitäisi laittaa esim. rintsikat kiinni tai aukaista. Vaatteita en voi ottaa normaalisti pois, vaan ne pitää vetää pään yli tai mies joutuu ottamaan pois. No, onneksi on mies, joka sanoi olevansa ihan sitä varten???(heh, heh)

Viime viikolla kaaduin pyörällä keskellä kirkonkylää. Olin juuri päässyt miettimästä, mitä,jos käsi nytkähtää, kun ajan pyörällä. Ei se nytkähtänyt, vaan emäntä katsoi taakse, josko vois ylittää tien, ja sitähän ei pyörä kestänyt. Koko emäntä kun nytkähti ja pyörä meni nurin. Katsojia ei onneksi ollut kovin paljon. Muuta vahinkoa ei tullut kuin polvesta lähti nahat ja uudet farkut melkein menivät puhki.

Toissa viikolla jouduin vielä hammasleikkaukseen, joka periaatteessa onnistui hyvin. Jo aiemmalla käynnillä hammaslääkäri oli joutunut polttamaan ikeniä ja siitäkös suu suuttui. Tuli niin kipeäksi, että oli vaiva syödä. Olisi pitänyt syödä vain nesteitä, sillä suuta ei kärsinyt aukaista.  Kävin perjantaina näyttämässä suuta ja samalla poistettiin 4 ommelta. Suuta oli pitänyt purskutella sellaisella punaisella liuoksella, joka värjäsi hampaat melko rumiksi. Ei paljon viitsinyt hymyillä.En laihtunut, vaikka olisi ollut hyvä tilaisuus.

Me olemme sairastelleet miehen kanssa ihan porukassa ja hyvässä sovussa. Miehen vaivat ovat olleet vakavia, minun tälläisiä pienimuotoisia. Mutta hyvä näin, sillä minä olen se, joka meillä valittaa. Mies kärsii hiljaa.

Minä kun hoidin työkseni vanhoja ihmisiä, me pidimme kerran päivässä sellaisen valitustunnin. Kaikki sai kertoa vaivansa. Se toimi oikein hyvin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiva kun kävit!